Valtakunnansyyttäjä

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna
Laki ja julistukset
  • Itsenäisyysjulistus (1917)
  • Hallitusmuoto (1919)
  • Ministerivastuulaki (1922)
  • Valtakunnanoikeudesta annettu laki (1922)
  • Valtiopäiväjärjestys (1928)
  • Perustuslaki (2000)

Muut sopimukset

  • FINEFTA-sopimus (1961)
  • Vapaakauppasopimus (1973)
  • Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus (1994)
Toimeenpanovalta
Tasavallan presidentti
  • Alexander Stubb
  • Tasavallan presidentin kanslia

Valtioneuvosto


Keskushallinto

  • Valtion keskushallinnon virastot ja laitokset

Aluehallinto


Paikallishallinto

Tuomiovalta
Yleinen tuomioistuin

Hallintotuomioistuin


Erityistuomioistuin


Syyttäjälaitos


Talousarvion ulkopuoliset rahastot


Muut julkisoikeudelliset rahastot


Julkisoikeudelliset laitokset


Julkisoikeudelliset säätiöt

  • Kansallisgalleria
  • Julkisoikeudelliset säätiöyliopistot
Politiikka


  • YK (1955)
  • OECD (1969)
  • Etyj (1975)
  • Suomen Euroopan neuvoston jäsenyys (1989)
  • Nato (2023)
  • n
  • k
  • m

Valtakunnansyyttäjä on Suomen ylin syyttäjä. Virka on perustettu vuonna 1996, jolloin ylimmän syyttäjän tehtävät siirtyivät pois valtioneuvoston oikeuskanslerilta. Valtakunnansyyttäjä toimii valtakunnansyyttäjänvirastossa, jossa on myös apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä noin kymmenen valtionsyyttäjää. Valtakunnansyyttäjänviraston alaisuudessa toimivat paikallistasolla kihlakunnansyyttäjät.

Luettelo valtakunnansyyttäjistä

Valtakunnansyyttäjät

Suomen ensimmäisenä valtakunnansyyttäjänä toimi Matti Kuusimäki 1997–2010. Hänen jäätyään eläkkeelle virkaan nimettiin Matti Nissinen vuonna 2010.[1] Nissinen irtisanottiin tammikuussa 2018 virkavelvollisuuden rikkomisen johdosta ja siitä seuranneen puolen vuoden irtisanomisaikana virkaa hoiti apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen[2]. Myöhemmin Toiviainen nimitettiin valtakunnansyyttäjän virkaan 1. elokuuta 2018 alkaen.[3] Toiviainen hoiti virkaa lokakuuhun 2022 asti, jolloin valtakunnansyyttäjänä aloitti Ari-Pekka Koivisto.[4]

Apulaisvaltakunnansyyttäjät

Apulaisvaltakunnansyyttäjänä toimii Jukka Rappe.[5] Aiemmin apulaisvaltakunnansyyttäjinä ovat toimineet Raija Toiviainen (2016–2018), Jorma Kalske (2002–2016) ja Martti Jaatinen (1997–2002).[6]

Lähteet

  1. Matti Nissisestä uusi valtakunnansyyttäjä 19.3.2010. Valtakunnansyyttäjävirasto. Arkistoitu 18.10.2016. Viitattu 1.11.2016.
  2. Oikeusministeriö: Nissisellä ovet yhä auki muihin virkoihin – uusi valtakunnansyyttäjä etsitään avoimella haulla - Satakunnan Kansa Satakunnan Kansa. 25.1.2018. Arkistoitu 25.1.2018. Viitattu 26.1.2018.
  3. Matti Konttinen: Raija Toiviainen on uusi valtakunnansyyttäjä Yle Uutiset. 13.7.2018. Yleisradio. Viitattu 10.10.2018.
  4. Reinboth, Susanna: ”Jaksan kyllä touhuta” – Pitkän matkan urheilija Ari-Pekka Koivisto nimitettiin valtakunnansyyttäjäksi Helsingin Sanomat. 13.5.2022. Viitattu 23.10.2022.
  5. Apulaisvaltakunnansyyttäjä www.valtakunnansyyttajanvirasto.fi. 1.8.2018. Arkistoitu 10.10.2018. Viitattu 10.10.2018.
  6. Apulaisvaltakunnansyyttäjä 1.7.2016. Valtakunnansyyttäjävirasto. Arkistoitu 3.11.2016. Viitattu 1.11.2016.

Aiheesta muualla

  • Valtakunnansyyttäjä (Arkistoitu – Internet Archive) Valtakunnansyyttäjänvirasto
  • n
  • k
  • m
Ministerit
Virkamiehet
Osastot
  • Demokratia- ja julkisoikeusosasto
  • Yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto
  • Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto
  • Hallinto- ja ohjausosasto
Hallinto
Virastot
Tuomioistuinlaitos
Syyttäjälaitos
Rikosseuraamuslaitos
Ulosotto
Edunvalvonta
  • Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit
  • Oikeusaputoimistot
  • Edunvalvontatoimistot
  • Talous- ja velkaneuvonta
Muut
Toimielimet
Toimitilat
  • Eteläesplanadi 10
Muuta
Historia