Tulotopologia

Tulotopologia on kahden tai useamman topologisen avaruuden karteesiselle tulolle määritelty topologia.

Avaruuksien karteesisen tulon topologia voidaan muodostaa ainakin kahdella melko luonnollisella tavalla kerrottavien avaruuksien topologioista. [1] Näitä kutsutaan laatikko- ja tulotopologiaksi. Nämä eroavat toisistaan, jos kerrottavia joukkoja on äärettömän monta; äärellisessä tapauksessa eroa ei ole.

Määritelmä

Olkoon X karteesinen tulo indeksijoukon I yli:

X := i I X i , {\displaystyle X:=\prod _{i\in I}X_{i},}

Joukon X tulotopologia on projektioiden Pi: X -> Xi indusoima topologia.[2]

Tulotopologian kannan muodostavat joukot U i {\displaystyle \prod U_{i}} , jossa jokainen Ui on avoin joukossa Xi ja Ui ≠ Xi vain äärellisen monta kertaa.[2]

Avaruuksien tulotopologia on karkein niistä X:n topologioista, joissa jokainen projektio Pj on jatkuva.[2]

Tulotopologia ja laatikkotopologia

Topologisten avaruuksien karteesiselle tulolle voidaan määritellä toinenkin luonnolliselta vaikuttava topologia valitsemalla kannaksi joukot U i {\displaystyle \prod U_{i}} , missä Uj on mielivaltainen Xj:n avoin osajoukko. Tällä tavoin saadaan laatikkotopologia, joka ei ole kuitenkaan osoittautunut kovin merkitykselliseksi.[2]

Jos edellä indeksijoukko I on äärellinen eli karteesinen tulo muodostetaan vain äärellisestä määrästä avaruuksia, ei edellä mainitulla kohdalla "äärellisen monta" ole merkitystä. Tämän vuoksi laatikko- ja tulotopologia eivät eroa toisistaan äärellisten tulojen tapauksessa.

Esimerkkejä

Kerrotaan kaksi Sierpińskin avaruutta keskenään. Nimetään selkeyden vuoksi toisen alkiot a {\displaystyle a} ja b {\displaystyle b} , toisen 0 {\displaystyle 0} ja 1 {\displaystyle 1} , jolloin topologiat ovat { , { a } , { a , b } } {\displaystyle \{\varnothing ,\{a\},\{a,b\}\}} ja vastaavasti { , { 0 } , { 0 , 1 } } {\displaystyle \{\varnothing ,\{0\},\{0,1\}\}} . Avaruuden kannaksi tulee { { ( a , 0 ) } , { ( a , 0 ) , ( a , 1 ) } , { ( a , 0 ) , ( b , 0 ) } } {\displaystyle \{\{(a,0)\},\{(a,0),(a,1)\},\{(a,0),(b,0)\}\}} , ja avaruuteen tulee (koko joukon ja tyhjän joukon lisäksi) vielä näistä unioni { ( a , 0 ) , ( a , 1 ) , ( b , 0 ) } {\displaystyle \{(a,0),(a,1),(b,0)\}} .

Reaalilukujen, joille on määritelty tavanomainen topologia, äärellinen tulo tuottaa tavanomaisen euklidisen topologian joukolle Rn.

Tavallisella topologialla varustettujen reaalilukujen numeroituvasti äärettömässä tulossa R N {\displaystyle \mathbf {R} ^{\mathbf {N} }} avoin ei ole esimerkiksi jono ( ] 0 , 1 [ , ] 0 , 1 [ , ] 0 , 1 [ . . . ) {\displaystyle (]0,1[,]0,1[,]0,1[...)} . Sen sijaan ( ] 0 , 1 [ , ] 0 , 1 [ , R , R , R , . . . ) {\displaystyle (]0,1[,]0,1[,\mathbf {R} ,\mathbf {R} ,\mathbf {R} ,...)} on avoin.

Ominaisuuksia

  • Erotteluaksioomat
    • T0-avaruuksien tulo on T0-avaruus.
    • T1-avaruuksien tulo on T1-avaruus.
    • T2-avaruuksien (eli Hausdorffin avaruuksien) tulo on T2-avaruus.

Lähteet

  1. Suominen, Kalevi & Vala, Klaus: Topologia, s. 119–120. Gaudeamus, 1965. ISBN 951-662-050-7.
  2. a b c d Väisälä, Jussi: Topologia II. Limes ry, 1999. ISBN 951-745-185-7.
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.