Suur-Kalevala
Suur-Kalevala oli Akseli Gallen-Kallelan useiden vuosikymmenien ajan kehittämä suunnitelma Kalevalan kuvittamiseksi.
Kuvaus
Gallen-Kallela oli tehnyt Kalevalan kuvitusluonnoksia jo taiteilijauransa alussa 1880-luvulla, sekä osallistunut Savo-Karjalaisen osakunnan järjestämään Kalevalan kuvituskilpailuun vuonna 1890. Lopullisen suunnitelman loisteliaasta uniikkiteoksesta, Kansallis-Kirjokirjasta, Gallen-Kallela julkaisi Valvoja-lehdessä 1909.
Suunnitelman mukaan 700-sivuinen Kansallis-Kirjokirja tulisi sisältämään 450 värillisesti koristeltua, osin kullalla ja hopealla korostettua sivua, jota kuvittaisivat Kalevalan aiheiden lisäksi suomalaisen etnografian, sekä eläin- ja kasvimaailman aiheet. Kansimateriaalin tuli olla nahkaa ja pakotettua hopeaa, koristeinaan kotimaisia kiviä ja jokihelmiä. Teos tulisi olemaan lahja Suomen kansalle. Sijoituspaikaksi Gallen-Kallela kaavaili Kansallismuseoon Kalevalalle ja Elias Lönnrotille pyhitettyä huonetta.
Gallen-Kallela oli tehnyt Suur-Kalevalaa varten paljon valmistelutöitä jo aikaisemminkin, mutta Suur-Kalevalan luonnokset syntyivät pääosin vasta vuosina 1925–1926. Tällöin matkustaessaan Meksikossa ja Pohjois-Amerikassa Gallen-Kallelalle selvisi, miten Suur-Kalevalan kuvituksessa, runon hengen tulkitsemisessa maalaustaiteellisin ja typografisin keinoin olisi meneteltävä. Suur-Kalevalan oli tarkoitus valmistua Kalevalan satavuotisjuhlaan vuonna 1935.[1]
Teosten kirkas väriasteikko ja koristelu heijastelivat Amerikan alkuperäiskansojen taiteen vaikutusta.lähde? Kauan hiottu elämänikäinen haave ja mahtipontiset tavoitteet eivät toteutuneet. Gallen-Kallelan taiteellisen uran huipennukseksi aiottu suurhanke jäi kesken taiteilijan kuollessa 1931. Kalevalan 50 runosta Gallen-Kallela ehti kuvittaa viisi.[2]
Galleria
-
Taivaankappaleiden muodostuminen ja Ilmatar raskaana -
Väinämöisen synty -
Väinämöinen puhuu kotkan kanssa -
Joukahainen suossa -
Luonnos ensimmäiseen runoon -
Varsijousimiehiä puolustamassa Sampoa Louhelta
Lähteet
Kirjallisuutta
- Jorma Gallen-Kallela: Suur-Kalevalan kirjakkeet ja niiden esivaiheita. Porvoo: WSOY, 1933.
Aiheesta muualla
- Jorma Hinkka: Akseli Gallen-Kallelan kesken jäänyt fontti (Arkistoitu – Internet Archive). Hiidenkivi 6/2010.
- Jukka Yli-Lassila: Gallen-Kallelan magnum opus (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 27.2.2009.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
