Surxondaryon alue
| Surxondaryon alue | |
|---|---|
 Paikallinen yhtye kansanperinnefestivaalilla. | |
 Alueen sijainti Uzbekistanin kartalla. | |
| Valtio | Uzbekistan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Termiz |
| Pinta-ala | 20 100 km² |
| Väkiluku (2024) | 2 877 100 |
| Infobox OK | |
Surxondaryon alue (uzb. Surxondaryo viloyati) on hallintoalue Uzbekistanin eteläosassa. Sen keskus on Termizin kaupunki. Alueen pinta-ala on 20 100 neliökilometriä.[1] Asukasmäärä oli 2 877 100 vuonna 2024[2].
Maantiede ja ilmasto
Surxondaryon alue rajoittuu luoteessa Qashqadaryon alueeseen, pohjoisessa ja idässä Tadžikistaniin, etelässä Afganistaniin ja lounaassa Turkmenistaniin. Se käsittää Surxonin–Sherobodin laakson. Keski- ja eteläosat ovat tasankoa, joka rajoittuu pohjoisessa Hisorvuoristoon (korkein kohta 4 643 metriä), luoteessa ja lännessä niiden reunavuoriin Boysuntogʻiin ja Koʻxitangtogʻin sekä idässä Bobotogʻiin. Boysuntogʻvuorten läpi kulkee ”Rautaportiksi” kutsuttu Buzgalaxonan rotkolaakso. Etelässä on Amudarjan jokilaakso.[1][3]
Tasangon ilmasto on subtrooppinen. Kesät ovat kuumia ja pitkiä ja talvet leutoja ja lyhyitä. Heinäkuun keskilämpötila on 28–32 ja tammikuun 2,8–3,6 astetta. Vuotuinen sademäärä on etelän tasangoilla 130–140 ja Hisorvuorten rinteillä 445–625 millimetriä. Suurin osa sateesta saadaan talvella ja keväällä.[1][3]
Tärkeimmät vesistöt ovat vuorilta Amudarjaan virtaavat Surxondaryo ja Sheroboddaryo. Maatalouden keinokastelua varten on rakennettu tekojärviä ja kanavia, mutta etelässä joudutaan käyttämään myös pohjavettä.[1][3]
Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu, kivihiili, monimetallit, ruokasuola, rakennustarvikkeet ja kivennäisvesi. Maaperä on karua ja suolaista, ja etelässä on suuria hiekkadyynejä.[1][3]
Luonnonvarainen kasvillisuus koostuu etupäässä heinäkasveista. Jokien varsilla ja vuorten rinteillä on metsiä. Bobotogʻvuorilla sijaitsevat Uzbekistanin laajimmat luonnonvaraiset pistaasimetsät. Vuorten eläinkunta on hyvin rikas. Alueella sijaitsee Surxonin luonnonsuojelualue.[1][3]
Hallinnollinen jako ja asutus
Surxondaryon alue on muodostettu vuonna 1941. Vuosina 1960–1964 se kuului Qashqadaryon alueeseen.[1]
Alueeseen kuuluu 14 maaseutupiiriä, 8 kaupunkia ja 112 taajamaa. Suurimmat kaupungit ovat Termiz, Denov, Sherobod ja Boysun.[4] Asukkaista 78 prosenttia on uzbekkeja (vuonna 2004). Lisäksi on tadžikkeja, venäläisiä, turkmeeneja ja kazakkeja.[1]
Talous ja liikenne
Alueen pääelinkeinot ovat maatalous, teollisuus ja liikenne[1]. Viljelysmaata on 284 300 hehtaaria, josta 271 600 on keinokasteltua ja 120 800 käytetään puuvillan viljelyyn. Alueella tuotetaan suurin osa Uzbekistanin ohutkuituisesta puuvillasta. Lisäksi viljellään viljaa, vihanneksia, riisiä, perunaa, hedelmiä ja viinirypäleitä sekä tuotetaan silkkikuitua. Laitumia on 854 200 hehtaaria. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, siipikarja ja hevoset. Alueella valmistetaan arvostettua mustaa Surxon suri -nahkaa.[1]
Teollisuuden tärkeimmät alat ovat puuvillan käsittely ja tekstiiliteollisuus. Lisäksi tuotetaan elintarvikkeita, öljyä, kivihiiltä, keramiikkaa ja rakennustarvikkeita.[1][4]
Alueelta on maantie- ja rautatieyhteydet Taškentiin, Dušanbehen, Tadžikistanin eteläosaan, Afganistaniin ja Turkmenistaniin. Rajaliikenteen keskuksia ovat Termiz ja Denov. Termizissä ja Sariosiyossa on lentokentät ja Termizissä jokisatama.[1]
Kulttuuri
Alueella toimii Termizin yliopisto. Denovissa on puutarha- ja viininviljelyn tutkimusasema. Kulttuurilaitoksia ovat arkeologinen museo, kotiseutumuseo, musiikki- ja draamateatteri sekä kansantaiteen keskus. Historiallisia kohteita ovat Termizin vanhakaupunki, buddhalaisten temppelien rauniot ja islamilaisen rakennustataiteen muistomerkit.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 8-zhild, s. 155–160. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2004. ISBN 5-89890-082-9.
- ↑ Doimiy aholi soni (jami) O’zbekiston Respublikasi Prezidenti huzuridagi Statistika agentligi. Viitattu 2.6.2024.
- ↑ a b c d e Uzbekskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, s. 480–482. Taškent: Glavnaja redaktsija Uzbekskoi sovetskoi entsiklopedii, 1981.
- ↑ a b Oʻzbekiston hududlarining yillik statistik toʻplami, s. 257. Toshkent: Oʻzbekiston Respublikasi Davlat statistika qoʻmitasi, 2020.
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Surxondaryon alue.
- Surxondaryon alueen kotisivut
