Pyörähdyskappale

Käyrän pyörähtäessä syntyvä pyörähdys­kappale ja sitä rajoittava pyörähdys­pinta
Monet astiat, esimerkiksi tavallinen puna­viini­lasi, ovat muodoltaan pyörähdys­kappaleita.

Pyörähdys­kappale on kolmi­ulotteinen kappale, jonka voidaan ajatella syntyvän jonkin käyrän rajoittaman tasoalueen pyörähtäessä avaruudessa jonkin kiinteän suoran, akselin ympäri.

Yksinkertaisimpia pyörähdys­kappaleita ovat lieriö ja kartio. Lieriö syntyy kahden suoran välisen alueen pyörähtäessä toisen suoran ympäri, kartio taas janan pyörähtäessä sen toisen pääte­pisteen kautta kulkevan suoran ympäri. Ympyrän pyörähtäessä halkaisijansa ympäri syntyy pyörähdyskappaleena pallo. Jos ympyrä pyörähtää kokonaan sen ulko­puolella olevan suoran ympäri, saadaan renkaan tai munkkirinkelin muotoinen, toruspinnan rajoittama kappale.[1] Ellipsin pyörähtäessä isoakselinsa ympäri syntyy pyörähdysellipsoidi.

Käytännössä pyörähdys­kappaleita ovat muodoltaan monet astiat sekä yleensä sorvin avulla valmistetut esineet.

Pyörähdyskappaleet ovat symmetrisiä kaikkien akselin ympäri tehtyjen rotaatioiden suhteen. Niiden poikki­leikkaus akselia vastaan kohti­suorilla tasoilla on ympyrä.

Pyörähdyskappaleen rajapinta on pyörähdyspinta.

Tilavuus

Mikäli pyörähtävää aluetta rajoittava käyrä voidaan esittää jonkin funktion kuvaajana, voidaan pyörähdys­kappaleen tilavuus määrittää integraalilaskennan avulla. Oletetaan, että f on välillä [a,b] jatkuva positiivinen funktio ja että pyörähtävää aluetta A rajoittavat käyrä y = f(x) sekä suorat y=0, x=a ja y=b. Tällöin alueen A pyörähtäessä x-akselin ympäri syntyy pyörähdys­kappale, johon kuuluvat pisteet (x,y,z) toteuttavat epäyhtälöt

a < x < b {\displaystyle a<x<b}
x 2 + y 2 < f ( x ) 2 {\displaystyle x^{2}+y^{2}<f(x)^{2}}

Tämän pyörähdyskappaleen tilavuus on[2]

π a b f ( x ) 2 d x {\displaystyle \pi \int _{a}^{b}\!f(x)^{2}\,dx\,} .

Korkeammissa ulottuvuuksissa

Jos käyrä y=f(x) pyörähtää x-akselin ympäri (n+1)-ulotteisessa avaruudessa, on x-akseli kohtisuoraan n-ulotteista avaruutta vastaan, jolloin jokainen käyrän piste rajaa n-ulotteisen pallon tilavuuden. Tämän pyörähdyskappaleen tilavuus on

π n 2 Γ ( n 2 + 1 ) a b f ( x ) n d x {\displaystyle {\tfrac {\pi ^{\tfrac {n}{2}}}{\Gamma ({\tfrac {n}{2}}+1)}}\int _{a}^{b}f(x)^{n}dx}

Missä Γ {\displaystyle \Gamma } on gammafunktio.

Pyörähtääkseen on kappaleen kunkin pisteen rajattava pallopinta. Tämän pallopinnan ulottuvuudet määräävät ne koordinaattiakselit, jotka ovat kohtisuorassa pyörähdyksen akselia vastaan. Esimerkiksi kun käyrä y = f ( x ) {\displaystyle y=f(x)} pyörähtää x , y , z {\displaystyle x,y,z} -avaruudessa x-akselin ympäri, rajaa jokainen sen piste y , z {\displaystyle y,z} -tason suuntaisen ympyrän. Tästä seuraa, että n-ulotteisessa avaruudessa pyörähdyksen akselin ei välttämättä ole oltava suora, vaan se voi olla enintään ( n 2 ) {\displaystyle (n-2)} -ulotteinen. Esimerkiksi x , y , z , w {\displaystyle x,y,z,w} -avaruudessa x , y {\displaystyle x,y} -tason ympäri pyörähtävän kappaleen pisteet rajaavat kukin ympyrän z , w {\displaystyle z,w} -tasossa.

Lähteet

  1. Ynge Lehtosaari, Jarkko Leino: Matematiikka 11, s. 199. Kirjayhtymä, 1974. ISBN 951-26-0078-1.
  2. Lauri Myrberg: Differentiaali- ja integraalilaskenta 1, s. 280-281. Kirjayhtymä, 1977. ISBN 951-26-0936-3.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyörähdyskappale Wikimedia Commonsissa