Lastensuojelulaki

Lastensuojelulaki (SDK 417/2007[1], ruots. barnskyddslag[2]) on Suomen lastensuojelulainsäädännön ydin, johon on sisällytetty tärkeimmät lastensuojelua koskevat säännökset. Lastensuojelulain ohella muun muassa laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä lapsen oikeuksien sopimus määrittelevat lasten suojelua ja kohtelua inhimillisenä ja oikeudellisena subjektina muun lapsi- ja rikosoikeuden ohella. Nykyinen lastensuojelulaki tuli voimaan 1.1.2008.

Vuonna 2014 lastensuojelulakia on pyritty uudistamaan ja näin tavoitellaan lastensuojeluongelmien vähentämistä.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. Lastensuojelulaki Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.4.2017.
  2. Barnskyddslag Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.4.2017. (ruotsiksi)
  3. Heinonen, Hanna: Sosiaalihuoltolain uudistus poistaisi turhaa lastensuojelun asiakkuutta. (Arkistoitu – Internet Archive) Lastensuojelun Keskusliitto 8.5.2014.

Kirjallisuutta

  • Räty, Tapio: Lastensuojelulaki – käytäntö ja soveltaminen. 3., uudistettu painos. Helsinki: Edita, 2015. ISBN 978-951-37-6673-3.

Aiheesta muualla

  • Vuoden 1983 lastensuojelulaki (kumottu)
  • Luonnos lastensuojelulaiksi 2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.