Frankit

Ranskan historia
Esihistoria
  • Paleoliittinen
  • Mesoliittinen
  • Neoliittinen
  • Kuparikausi
  • Pronssikausi
  • Rautakausi
Antiikki
Kreikkalaiset yhteiskunnat  
Gallia   ennen 50 eaa.
Rooman Gallia 50 eaa. – 486 jaa.
Varhaiskeskiaika
Frankit  
Merovingit 481–751
Karolingit 751–987
Keskiaika
Suorat kapetingit 987–1328
Valois 1328–1498
Valois-Orléans 1498–1515
Valois-Angoulême 1515–1589
Bourbon 1589–1792
Pitkä 1800-luku
Ranskan suuri vallankumous 1789–1799
Ranskan kuningaskunta 1791–1792
Ensimmäinen tasavalta 1792–1804
Ensimmäinen keisarikunta 1804–1814
Restauraatio 1814–1830
Heinäkuun monarkia 1830–1848
Toinen tasavalta 1848–1852
Toinen keisarikunta 1852–1870
Kolmas tasavalta 1870–1940
  • n
  • k
  • m
Frankkien valtakunnan laajeneminen vuosien 481 ja 814 välillä.

Frankit (lat. Franci) olivat alun perin Reinin itäpuolella asunut suuri germaaninen kansa, joka ilmestyi 200-luvulla Gallian koillisrajalle.[1] Heidän nimensä on saattanut merkitä joko "vapaat" tai se on johdettu muinaisgermaanisesta sanasta francho, keihäänkärki.[2] Frankit olivat alun perin muodostuneet useiden germaaniheimojen liittoutuessa yhteen. Näihin heimoihin kuuluivat chamavit, ampsivarit, brukterit, chattuarit ja khattit.[3][2] Frankit jakautuivat kahteen pääryhmään, saalilaisiin frankkeihin Reinin alajuoksulla ja ripuaarisiin frankkeihin etelämpänä, Reinin yläjuoksun alueella[4]. Nimitys saalilainen tuli suolaa ja ripuaarinen virtaa tarkoittavasta sanasta, mikä viittasi heimojen asuinsijoihin. Khattien heimo on joskus katsottu frankkien kolmanneksi pääryhmäksi[5].

Historia

Frankit tekivät yhdessä alemannien kanssa hyökkäyksiä Reinin yli roomalaisia vastaan 250-luvun lopulla, ja he ryöstivät kaupunkeja aina Hispanian itärannikolla asti. Frankit valtasivat bataavien asuinalueet 200-luvun lopussa.[6]

Saalilaiset frankit tunkeutuivat 300-luvulla nykyiseen Belgiaan ja 400-luvun alussa nykyiseen Ranskaan. Ranska (lat. Francia, ransk. France) on saanut nimensä saalilaisten frankkien mukaan.[5] Frankit omaksuivat kristinuskon aluksi sen areiolaisessa muodossa.[6] Roomalainen sotapäällikkö Aëtius pakotti heidät Rooman vallan alaisiksi 432, ja frankit olivat Aëtiuksen liittolaisina Katalaunien kenttien taistelussa vuonna 451. Vandaalien heikentämä Rooma menetti kuitenkin valtansa Galliassa, ja vuoteen 480 mennessä frankeilla oli vahva jalansija Gallian koillisosissa[5].

Frankkien yhdistäjä oli Klodvig, jonka sekä saalilaiset että ripuaariset frankit tunnustivat kuninkaakseen 400-luvun lopussa. Klodvig hyökkäsi 507 visigoottien valtakuntaan ja löi heidät. Visigoottien oli tappion koettuaan luovuttava gallialaisista alueistaan. Klodvig kääntyi katoliseen uskoon ja sai samalla taakseen sekä kirkon että gallialais-roomalaisen väestön tuen.[5] Klodvig loi perustan frankkien valtakunnalle, joka merovingien ja karolingien aikana käsitti suuren osan Länsi-Eurooppaa.

Katso myös

Lähteet

  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  • Risto Kari: Historian ABC. Kaikkien aikojen valtiot 2. Tammi, 2001. ISBN 951-31-1094-X.

Viitteet

  1. Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 181.
  2. a b Franker Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 8. Feiss - Fruktmögel /1087-1088. Project Runeberg. Viitattu 30.10.2022. (ruotsiksi)
  3. Jona Lendering: Franks Livius.org. Viitattu 4.11.2020. (englanniksi)
  4. Franks The Columbia Electronic Encyclopedia. Infoplease.com. Viitattu 10.1.2010. (englanniksi)
  5. a b c d Frank (people) Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.8.2012. (englanniksi)
  6. a b Kari 2001, s. 29.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frankit Wikimedia Commonsissa