Apollo 10

Apollo 10
Apollo 10 komentomoduuli ”Charlie Brown”.
Apollo 10 komentomoduuli ”Charlie Brown”.
Lennon tilastotiedot
Kutsukoodi Komentomoduulin nimi:
Charlie Brown
Kuumoduulin nimi:
Snoopy
Miehistön määrä 3
Laukaisu 18. toukokuuta 1969
kello 16.49.00 UTC
Kennedy Space Center,
LC 39B
Paluu Maahan 26. toukokuuta 1969
kello 16.52.23 UTC
15° 2' S 164° 39' W
Lennon kesto 8 pv 3 min 23 s
Kierroksia Kuun ympäri 31
Aika Kuun kiertoradalla 21.5.1969 klo 20.44.54 UTC – 24.5.1969 klo 10.25.29 UTC
yht. 61 t 37 min 23,6 s
Massa Komentomoduuli: 28 834 kg
Kuumoduuli: 13 941 kg
Miehistön kuva
Vasemmalta: Cernan, Stafford ja Young.
Vasemmalta: Cernan, Stafford ja Young.
Navigaatio
← Apollo 9 Apollo 11 →
Infobox OK

Apollo 10 oli lento, jolla kokeiltiin kuumoduulia Kuun kiertoradalla kuitenkaan laskeutumatta itse Kuuhun. Näin lento oli kuulennon Apollo 11 kenraaliharjoitus. Se oli neljäs Apollo-avaruusohjelman miehitetty lento. Kyseessä oli toinen Kuuta kiertävällä radalla ollut Apollo ja toinen, joka testasi kuumoduulia. Kuumoduuli kävi lähimmillään 8,4 meripeninkulman (15,6 km) päässä Kuun pinnasta. Guinnessin suuren ennätyskirjan mukaan Apollo 10:llä on miehitetyn kulkuneuvon nopeusennätys: 39 897 km/h eli 11,08 km/s, jonka se saavutti matkallaan takaisin Kuusta 26. toukokuuta 1969[1].

Miehistö

Lennon kulku

Laukaisu tapahtui 18. toukokuuta 1969 kello 16.49.00 UTC Kennedy Space Centeristä. Apollo 10 kiersi Kuun 31 kertaa: 21. toukokuuta kello 20.44.54 UTC – 24. toukokuuta kello 10.25.29 UTC. Laskeutuminen tapahtui 26. toukokuuta 1969 kello 16.52.23 UTC. Lennon kokonaiskesto oli 8 päivää, 3 minuuttia ja 23 sekuntia.

Komentomoduulia kutsuttiin nimellä Charlie Brown (”Jaska Jokunen”) ja kuumoduulia nimellä Snoopy (”Ressu”) Charles M. Schulzin Tenavat-sarjakuvan hahmojen mukaan.[2][3]

Lento oli kenraaliharjoitus Apollo 11:tä varten, kaikki tehtiin viimeistä laskeutumista Kuun pinnalle lukuun ottamatta. Stafford ja Cernan laskeutuivat Snoopylla runsaan 15 kilometrin korkeuteen Kuun pinnasta.

Pian laukaisun jälkeen kun Apollo 10 jätti Maata kiertävän radan komentomoduuli ja kuumoduuli erosivat ja sitten telakoituivat uudelleen. Kun ne saavuttivat Kuuta kiertävän radan, ne erosivat uudelleen. Young jäi komentomoduuliin, Stafford ja Cernan kuualukseen. Youngin kiertäessä yksinään Charlie Brownilla Kuuta Stafford ja Cernan tekivät kokeita kuumoduulilla ja tutkivat Apollo 11:n tulevaa laskeutumispaikkaa, Rauhallisuuden merta. Tätä kuumoduulia ei kuitenkaan ollut varusteltu laskeutumista varten. Kun astronautit kokeilivat laskeutumisen keskeytystä, Stafford käänsi vahingossa väärää kytkintä, jolloin kuumoduulin päämoottori kääntyi ja pysähtyi[4]. Tämän jälkeen päälle jäänyt ohjausraketti jätti aluksen pyörimään. Kuumoduuli uhkasi tämä takia syöksyä Kuuhun, mutta Stafford onnistui vakauttamaan aluksensa[4] ja alus lensi kohti komentoalusta, mihin telakointi onnistui.

Apollo 10:ltä lähetettiin ensimmäisenä suoraa värillistä TV-kuvaa.

Komento- ja kuumoduulit nykyään

Tämän lennon komentomoduuli on nähtävillä Lontoon tiedemuseossa Englannissa.

Hylkäämisen jälkeen kuumoduuli asettui Aurinkoa kiertävälle radalle,[5] mikä tekee siitä ainoan avaruuteen lähetetyn ehjänä säilyneen kuumodulin.[6] Kaikki muut modulit joko murskautuivat Kuuhun tai paloivat Maan ilmakehässä.[6] Kuumoduulin myöhempi sijainti Aurinkoa kiertävällä radalla oli pitkään tuntematon. Sitä etsittiin vuodesta 2011 alkaen harrastajatähtitieteilijä Nick Howesin johtamassa hankkeessa, johon osallistui asiantuntijoita, harrastajia ja opiskelijoita. Kesäkuussa 2019 he ilmoittivat paikallistaneensa kohteen, joka 98 prosentin todennäköisyydellä on Snoopy.[3]

Lähteet

  1. ↑ ”Sankarit”, Guinness Suuri Ennätyskirja 2000, s. 10. Helsinki Media Company Oy, 1999. ISBN 951-32-0730-7.
  2. ↑ Lee, Dami: Here’s a first look at Apple’s Peanuts show featuring astronaut Snoopy The Verge. 17.7.2019. Viitattu 27.7.2019. (englanniksi)
  3. ↑ a b Paukku, Timo: Apollo 10:n kuumoduuli löytyi Aurinkoa kiertävältä radalta hs.fi. 14.6.2019. Viitattu 27.7.2019. (englanniksi)
  4. ↑ a b Lagerstedt, Ilpo: Rakettimiehiä, kilpajuoksu Kuuhun. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5018-6.
  5. ↑ Apollo 10 NASA. Viitattu 26.6.2013.
  6. ↑ a b Current locations of the Apollo Command Module Capsules (and Lunar Module crash sites) Apollo: Where are they now?. NASA. Viitattu 27.12.2014.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollo 10 Wikimedia Commonsissa
Apollo-ohjelma
Miehittämättömät testilennot:

SA-1 - SA-2 - SA-3 - SA-4 - SA-5 - A-101 - A-102 - A-103 - A-104 - A-105 Pad Abort Test-1 - Pad Abort Test-2 - QTV - A-001 - A-002 - A-003 - A-004 - AS-201 - AS-203 - AS-202 - Apollo 4 - Apollo 5 - Apollo 6

Muut

Apollo 1

Miehitetyt lennot:

Apollo 7 - Apollo 8 - Apollo 9 - Apollo 10 - Apollo 11 - Apollo 12 - Apollo 13 - Apollo 14 - Apollo 15 - Apollo 16 - Apollo 17

Peruutetut lennot:

Apollo 18 - Apollo 19 - Apollo 20

Muuta
Alukset Apollo-avaruusalus - Kuumoduuli
Saturn-rakettiperhe Saturn I - Saturn IB - Saturn V
Muut Vehicle Assembly Building - Crawler-transporter - Mobile Launcher Platform
  • n
  • k
  • m
Artemis (avaruusohjelma)Chang'e 5-T1Chang'e 3Lunar Atmosphere and Dust Environment ExplorerTHEMISChang'e 2Lunar Reconnaissance OrbiterChandrayaan-1Chang'e 1KaguyaSMART 1Lunar ProspectorAsiaSat 3/HGS-1Clementine (kuuluotain)HitenLuna 24Luna 23Luna 22Luna 21Apollo 17Apollo 16Luna 20Luna 19Luna 18Apollo 15Apollo 14Luna 17Zond 8Luna 16Apollo 13Apollo 12Zond 7Apollo 11Luna 15Apollo 10Apollo 8Zond 6Zond 5Luna 14Surveyor 7Surveyor 6Surveyor 5Lunar Orbiter 5Surveyor 4Lunar Orbiter 4Surveyor 3Lunar Orbiter 3Luna 13Lunar Orbiter 2Luna 12Surveyor 2Luna 11Lunar Orbiter 1Surveyor 1Luna 10Luna 9Luna 8Luna 7Zond 3Luna 6Luna 5Ranger 9Ranger 8Ranger 7Ranger 6Luna 4Ranger 5Ranger 4Ranger 3Ranger 2Ranger 1Luna 3Luna 2Pioneer 4Luna 1
Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset Muokkaa Wikidatassa
  • Saksa
  • Yhdysvallat